etusivulleyritysesittelyohjelmistotreferenssittoimialat
 
 
 Tiedotteita
 


Yritystiedotteita 

Kestävän kehityksen ohjelma

OlliNet-tiedotteita

LasDat-tiedotteita

Avoimia työpaikkoja

Elinkaarilaskenta

Laatujärjestelmä

 

   Yhteystiedot  

 

Malminkaari 23 A
00700 HELSINKI
p.(09)725 25 400
fax(09)725 25 442

Henkilökunnan yhteystiedot

 

             

   Tuomi Yhtiöt Oy - Historiikki  
 

 

30 vuotta kehityksen kelkassa


1973 - 2003

Pysyvintä on muutos

Insinööritoimisto Taisto Tuomi Ky, yhden miehen LVI-suunnittelutoimisto, starttasi vaatimattomassa kahden huoneen kerrostaloasunnossa Temppelikadulla 6.6.1973. ”Mahtava fiilis, vaikka alussa saikin tosissaan palkkansa eteen yrittää”, muistelee yhtiön perustaja Taisto Tuomi firmansa syntyvaiheita. ”Ei haitannut vaikka huone oli tyhjä ja kaikuikin niin, että asiakkaalle soittaessa piti kämmenellä varjostaa luuria, etteivät olisi ryhtyneet epäilemään yrityksen tilaa.” Mutta jo ensimmäisenä syksynä henkilöstö kasvoi hurjat sata prosenttia, kun työntekijäksi palkattiin piirtäjä Martti Ketola, joka on yrityksessä edelleen kuten Tuomikin, molemmat nyt jo osa-aikaeläkkeellä.

Alkuvuodet olivat reipasta kasvua, kun tiimiin liittyi ammattilainen toisensa jälkeen. Tekemisen meininki ja hyvä yhteishenki saivat porukan kotiutumaan niin hyvin, että moni alkuvaiheessa mukaan tullut viihtyy talossa vieläkin. Esimerkiksi vuonna -74 suoraan koulun penkiltä aloittanut insinööri Pentti Nuutinen tuli myöhemmin Tuomen yhtiötoveriksi vuonna -87 ja jäi pois yrityksestä vasta vuoden 2002 marraskuussa. Sihteeri Auli Saukkonen on ollut jo neljännesvuosisadan se korvaamaton taustavoima, joka ”pitää yhtiön pystyssä ja pojat kurissa ja nuhteessa”. Yhteensä on Tuomi Yhtiöt Oy:ssä vielä seitsemän yli 20 vuotta palvellutta henkilöä.

Henkilöstön lisääntyessä tulivat muuttolaatikot tutuiksi, kun yritys paisui ulos tiloistaan parin vuoden välein. Muuttokuorma kulki Temppelikadulta Etelä-Haagaan Ruusutarhantielle, sieltä Pitäjänmäelle Kutomotielle. Mutta kun taas kerran alkoivat seinät pullistella, tehtiin vuonna -81 rohkea päätös oman talon hankkimisesta.

Ostettiin Kilosta Elannon entinen kaupparakennus, joka muuntui saneerauksella toimistotilaksi. Mutta eipä aikaakaan kun jo sielläkin pystytettiin pihalle toimistoparakkia, kun vanhaa kauppaa ei Museoviraston suojelukohteena saanut lisäsiivillä pilata. Elannon taloa ja varsinkin sen saunaosastoa henkilöstö muistelee vieläkin erityisellä lämmöllä; työpäivän jälkeen oli mukava vaihtaa vapaalle ja lähteä porukalla hikoilemaan pois pahemmat paineet.

Näin on päädytty mutkien kautta Malmille: nykyisiin, alun alkaen omien tarpeiden mukaisiksi suunniteltuihin tiloihin Malmin Konsulttikeskukseen muutettiin maaliskuussa -90.


LVIS-suunnittelun koko kirjo

Alusta alkaen yhtiön tavoitteena on ollut mahdollisimman laaja-alainen palvelu – asiakkaan tilanteen ja tarpeiden kartoittamisesta eri vaihtoehtojen punnitsemisen kautta toimivaan, kustannustehokkaaseen loppuratkaisuun, joka vähintäänkin täyttää mutta mieluiten ylittää asiakkaan toiveet.

Vuonna -83 organisaatioon liitettiin sähkösuunnitteluosasto, jolloin pystyttiin tarjoamaan asiakkaille entistä kattavampia taloteknisiä ratkaisuja. Sähköosastosta muodostettiin sittemmin erillinen yhtiö, Insinööritoimisto Tuomi & Ahola Oy, jota on vuodesta -84 johtanut Kalevi Ahola.

Palvelutarjonnan laajentamiseksi on yrityksessä tehty ja tehdään edelleen tiivistä kehitystyötä. Atk-pohjaista Olli-huoltokirjaohjelmaa ryhdyttiin kehittämään vuonna -96, ja nykyisin tätä internet-käyttöistä ohjelmistoa hyödynnetään kymmenissä huomattavissa toimitilakiinteistöissä. Toinen paljon voimavaroja vaatinut kehitysprojekti on ollut Lasdat, automaattinen energianlaskutusohjelma, jota käyttävät suuret kauppakeskukset, mm. Jumbo ja Iso Omena. Ohjelma kerää kauppakeskuksen satojen vuokralaisten energiamittareista näiden kulutukset ja kirjoittaa automaattisesti laskut.


Voimaa verkostoitumisesta

Tietotekniikan kehittyminen siirsi LVIS-suunnittelun uuteen aikaan. Kun isot toimistot alkoivat lyödä rumpua CAD-osaamisestaan, seitsemän pienempää saman alan insinööritoimistoa vastasi haasteeseen perustamalla vuonna -82 CADINS Oy -nimisen kehitysyhtiön edistämään osakkaidensa tietokonepohjaista LVIS-suunnittelua.

CADINSin aika oli yhtiön historiassa monella tavoin merkittävä: kehitystyön lisäksi pantiin vireille muitakin yhteisprojekteja, näistä tärkeimpänä yhteisen toimitalon rakentaminen. Tonttia haettaessa haravoitiin läpi pääkaupunkiseutu ja ympäristönkin kunnat, ja toiveita vastaavan paikan tarjosi viimein Helsingin kaupunki. Tupaantuliaisia Malmin Konsulttikeskuksessa päästiin juhlimaan elokuussa -90. Helsingin kaupungin kanssa on virinnyt muutenkin hedelmällinen yhteistyö; kaupunki on muistanut yrittäjiään antamalla aina tilaisuuden tullen sopivia työkohteita.

Yhteisvoimin lähdettiin myös valloittamaan maailmaa: Saksaan perustettiin insinööritoimisto CADINS Gmbh, joka toimi aluksi Hampurissa, myöhemmin Berliinissä. Päästiin tekemään muutama aika isokin työ, mm. kauppakeskuksen saneeraus keskellä Berliiniä sekä kaupunginhotellin korjaus ja laajennus Geran kaupungissa, mutta pitemmän päälle ei kuitenkaan saksalaisille kilpailussa pärjätty. ”Saksan ikivanhan kaupankäyntikulttuurin tajusi vasta hansakauppiaiden museossa Lyypekissä, kun katseli 1200-luvulta peräisin olevaa tilikirjaa. Siinä oli debetit ja kreditit ihan nykyajan malliin, kaikki viennit kauniilla käsialalla kirjoitettuna. Siellä oli osaaminen tällä tasolla jo silloin, kun meillä vielä maksettiin oravanahoilla”, miettii Tuomi.


Ei pelkkää ruusuilla tanssimista

Yksinomaista menestystarinaa ei kehityskaari sentään ole ollut. 1990-luvun alun huonot vuodet toivat mukanaan yllätyksiä, jotka ravistelivat yrityksen talouden perusteita pohjiaan myöten. Toiminta ei kuitenkaan pysähtynyt, ja asiakkaiden toimeksiannot pystyttiin koko ajan hoitamaan.

Yrittämisen intoa eivät kovat koettelemukset onnistuneet murtamaan, vaan toiminta jatkui laman jälkeen sisukkaasti, nyt vain vuokralaisena entisissä tiloissa. ”Se mikä ei tapa, vahvistaa. Asiakkaat eivät onneksi hylänneet niin kuin teki pankki, josta sentään mainosten mukaan piti löytyä aina ystävä”, toteaa Taisto Tuomi.

Tällä hetkellä yritys työllistää yli 30 ammattilaista, ja liikevaihto on noussut noin kahteen miljoonaan euroon.

Onnistunut nuorennusleikkaus

Syksyllä 2001 yrityksessä toteutettiin jo pitkään suunniteltu sukupolvenvaihdos: kaksi Insinööritoimisto Tuomi Oy:n vanhaa työntekijää perustivat tätä tarkoitusta varten uuden yhtiön – Tuomi Yhtiöt Oy:n – joka osti sekä Insinööritoimisto Tuomi Oy:n että Insinööritoimisto Tuomi & Ahola Oy:n koko osakekannan. Tämän järjestelyn jälkeen yritysten toiminta jatkuu uuden yhtiön nimissä täysin entisellään, samalla henkilöstöllä ja samaa asiakaskuntaa palvellen.

Tuomi Yhtiöiden uusina omistajina yritystä vetävät nyt toimitusjohtaja Jarmo Piirainen, joka tuli yrityksen palvelukseen uunituoreena insinöörinä vuoden -89 alussa, ja varatoimitusjohtaja Markku Järvinen joka on ollut talossa vielä pitempään, jo vuodesta -78.

Insinööritoimisto Tuomi Oy on sulautettu LVI-osastoksi ja Insinööritoimisto Tuomi & Ahola Oy sulautetaan Tuomi Yhtiöihin sen sähköosastoksi syksyllä 2003. Sähköosaston johtajana toimii Hannu Virkkunen entisen toimitusjohtajan Kalevi Aholan jäähdytellessä ansaitusti 20-vuotisesta vetovastuustaan.


Monessa mukana

Kolmessa vuosikymmenessä on ehditty toteuttaa kunnioitettava määrä toimeksiantoja: LVI-projekteja on kertynyt noin 4500, sähkösuunnitteluprojektejakin noin 2000. Tuomi Yhtiöiden LVIS-osaamista hyödyntävät esimerkiksi uimahallit ja kylpylät, hotellit ja ravintolat, huoltoasemat, toimistotalot, teollisuuslaitokset, varastot ja sairaalat sekä luonnollisesti tavalliset asuinrakennukset. Vaikka toiminnassa painottuvat isot uudisrakennus- ja saneerauskohteet, niin yhtä vakavasti on aina paneuduttu pieniinkin toimeksiantoihin.

Tuomi Yhtiöiden merkittäviä erityisosaamisen alueita ovat kylpylärakentaminen sekä puhdastilasuunnittelu lääketehtaiden ja yleensä teollisuuden tarpeisiin. Puhdastilakohteista suurin on ollut Vantaalla sijaitseva VTI:n piianturitehdas; se valmistaa yli puolet maailman autoteollisuuden käyttämistä piiantureista, joita tarvitaan mm. ABS-jarruissa ja Airbagin laukaisumekanismeissa.

Tuhansien toimeksiantojen joukkoon mahtuu jos jonkinlaista projektia, joista muutama on jäänyt erityisesti mieleen. Esimerkiksi se, kun neuvostoliittolaiset rakennuttivat suomalaisilla ”ompelukonetehtaaksi” nimettyä laitosta Libyaan 1980-luvun alussa. Keskelle autiomaata rakennettu mahtava ammattioppilaitos paljastui myöhemmin lehtien lööpeissä asetehtaan koulutuspaikaksi. Hanketta verhosi suuri salaperäisyys ja sillä oli hirmuinen kiire; siihen oli valjastettu pitkäksi aikaa toimiston koko henkilöstö niin, että muut asiakkaat piti melkein ajaa ulos.

Erikoinen kohde oli myös Retretin taideluola, jonka LVIS-ratkaisut suunniteltiin sitä mukaa kuin louhintatyöt etenivät. Taiteilijalla ei ollut mitään etukäteissuunnitelmaa, mentiin vain kallion sisään ja ihmeteltiin, minkälaisia luolia ja onkaloita syntyi.

Yksi mielenkiintoisimpia tehtäviä oli osallistuminen arkkitehtiprofessori Bengt Lundstenin kanssa Manilan slummin suunnittelukilpailuun. Siinä ideoitiin kunnallistekniikkaa ja asumisjärjestelyjä alueelle, jolla miljoonia ihmisiä elää kurjissa peltihökkeleissä, ja sademäärä on viitisen metriä vuodessa. Tässä kisassa ei tosin päästy edes maininnoille, mutta tehtävä oli haasteellinen.


Vakiintuneita suhteita

”Hyväksi havaittua ei kannata vaihtaa”, on moni asiakkaamme todennut. Niinpä asiakaskunnassa on sellaisiakin, joiden kanssa suhde on jatkunut yrityksen koko eliniän. Yksi näitä uskollisimpia on Lomaliiton omistama Hotelli Keurusselkä, missä on jatkuvasti tehty remonttia ja laajennusta; hotelli paloikin välillä, mutta suunnittelutehtäviä jatkettiin taas sen jälkeen. Tälläkin hetkellä siellä on meneillään kylpyläosaston laajennus. Toinen yhtä pitkäikäinen asiakas on Aro-Yhtymä Oy:n Autokeskus Konalassa; myös siellä on rakennettu uutta ja saneerattu vanhaa jo 30 vuoden ajan.

Jo 25 vuoden takaa juontaa myös toimiston koko historian kenties merkityksellisin asiakassuhde. Oy Union Öljy Ab antoi vuonna 1978 ensimmäisen toimeksiannon, Kalajoen huoltoaseman LVI-laitteiden saneeraussuunnittelun. Unionin asemia suunniteltiin sen jälkeen satakunta, kunnes Union ja myös mukaan tulleet Kesoil ja Finnoil siirtyivät Nesteen merkin alle. Näitä Nesteen liikenne- ja jakeluasemia suunnittelee toimisto edelleen kymmenien vuosivauhdilla, ja kun myös pienemmät muutossuunnittelut otetaan huomioon, kohoaa kokonaisluku jo noin tuhanteen.

Pitkäaikaisen asiakkuuden aikana syntyvät henkilökohtaiset suhteet ja niiden kautta leviävä hyvä maine ovatkin ylivoimaisesti suurin tekijä uusien töiden hankinnassa. Siksi osaavan henkilöstön merkitys yrityksen tärkeimpänä voimavarana ei jää fraasiksi. Täydellä syyllä voidaan sanoa, että yrityksen koko pääoma on henkilöstön korvien välissä.


Tukevat eväät tulevaisuuteen

Näistä lähtökohdista on helppo jatkaa. Vaikka ympäristö, tarpeet ja työvälineet muuttuvat, on tuhansista toimeksiannoista kertynyt kokemus ja ammattitaitoinen, innostunut henkilöstö sellainen yhdistelmä, joka antaa turvallisen pohjan kohdata kovatkin haasteet.

Uudet yrittäjät, Jarmo Piirainen ja Markku Järvinen, uskovat vanhan sanonnan ”kyllä työtä tekevälle löytyy” pätevän edelleen – varsinkin jos sanonnan pukee muotoon ”kyllä työtä hyvän tekijälle löytyy”. Yrityksellä, jonka osaamiseen ja palvelun laatuun yhteistyökumppanit ovat oppineet vuosien varrella luottamaan, on kaikki menestymisen edellytykset myös tulevaisuudessa.


Kiitos!

Ilman hyviä yhteistyökumppaneita ei Tuomi Yhtiöt Oy nyt juhlisi pyöreitä vuosikymmeniään. Siksi parhaat kiitokset kuluneista vuosista haluamme osoittaa juuri teille. Toivottavasti saamme palvella teitä vielä seuraavatkin 30 vuotta!

   
   
kirjaudutyökokemus